"Elävää elämää. Sitä se on."

Karigasniemen sulaojalta lähettiin kävelemään Kevon reittiä. Ensimmäinen yöpymispaikka oli Ruktajärvellä (12km) josta jatkettiin 18km eteenpäin Suomen suurimmalle vesiputoukselle. Kyllähän tuo ihan komia oli. Elävää elämää. Sitä se on. Luki vieraskirjassa. Ja näinhän se on. Kyllä sitä vois alkaa vaeltamaan enemmänki. :) Siitä sitte 25km viimeiselle yöpymispaikkalle. Matkalla oli kolme kahlaamoa, joista ylitettiin joki. Pirun kylymää vettä ainaki. Lauantaina viimeset 8km meni nopiasti ja kyllähän tuo melko mahtava kokemus oli, ens vuonna ehottomasti uuestaan! Alkuviikosta maanantai ja tiistai treeattiin sitte Karigasniemessä ja käytiin vallottamassa mm. Ailigas-tunturi. Kuvia en nyt jaksa koneelle laittaa, mutta kaikki voikoon kuvitella lapin huikeet maisemat ja sopulit, joita oli aivan järettömästi, ja jotka kilju ku pienet siat.

Rompuli jäi kotia viettämään äitin kanssa laatuaikaa.. :) 

Kusiruikku

Onni ja Ron

Siskot ja niiden veljet 

Kuvia Ronin pentuajoilta, (c) Tuula Palokangas. Söps<3

Tänään käytiin agiliitämässä, eikä mitään tietoa parin viikon takaisesta haahuilusta! Vitsi ku tykkään tehä tuon koiran kanssa agilityä, vaikka se kuumuu ja huutaa jne. Niin ainaki meillä molemmilla on hauskaa. Ja se silti kuuntelee, vaikka välillä tuntuu että sais itellä olla kuulosuojaimet, ku tuon monsterin päästää radalle. Nyt syksyllä voitas ottaa tavotteeksi saaha kepit varmoiksi, kummiltaki puolilta, ja niin, että mun ei välttämättä tarvis ite niitä rytmittää, ja samoin kontaktit hyviksi. Ja jos nyt syksyllä kävis parit möllit ja sitte vasta ens vuonna viralisiin, jos ees ikinä päästään sinne asti :D.. Arkielämässä meidän pitää saada remmiräyhäilyt pois (en vaan oikeesti ymmärrä että miten?) ja lenkeillä luoksetulot _aina_ varmoiksi, varsinki sillon, kun tullee ihmisiä tai koiria vastaan. Tokoakin ainakin harrastusmielessä, että sais kaikki alon liikkeet kokoon ja kuntoon, vaikka ei varmaan tässä lajissa kisatakkaan. Ja BH:kin ois ihan kiva saaha.. Huhhuh näitä mun ajatuksia.. Mulla aina suuret suunnitelmat, mutta mitkä niistä oikeesti toteutuu? :D Nukkumaan sanoi mummo lumessa! eiku..

Lomaa :)

Torstaina käytiin taas kentällä tokon merkeissä. Otettiin vaan kolmea liikettä.

1. p-makuu. LOISTAVAA! :) Olin ehkä 20 m päässä, n. 4 ja puoli minuuttia, ei yhtään välipalkkausta. Voi että on mallikas poika! :) Rivissä oli 4 muuta koiraa, Ron reunimmaisena.

2. Hyppy. Tätä ensin harjoteltiin Kaijan ohjeiden mukaisesti niin, että laittoin kuppiin palka ja kansi päälle, ihan esteen reunaan niin, että koira ei sitä näe. Siinä se sitte seiso esteen väärällä puolella ja yritti ylttää palkkaan. Siinä sitte mietittiin, ja tulin siihen tulokseen, että opetan sille ihan vaan aluksi hyppäämään tuon hop-käskyllä ja siitä sitten jatketaan eteenpäin. Eli näin tämä..

3. Nouto. Tääki meni hyvin, ekalla kerralla puotti kapulan mun jalkoihin, mutta sitte 2-3 kertaa mallikkaasti eteen istumaan ja siitä sitte vielä yhellä kertaa sivulle. :)

Perjantai aamuna lähdin köröttelemään bussilla kohti Jyväskylää ja Vaajakoskea siskon luokse. Oli kyllä aika loito reissu. :) Viikonloppu kuvina näyttää tältä:

Loppujenlopuksihan nuo kokikset oli tuossa tarjottimella.. :D

8.7.2011 Krisse meni sinne minne Ginny ja Pietarikin <3

Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajoilla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento,
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.

tottista..

Käytiin tänään Tellen, Mervin ja Kaijan kanssa treenaamassa.. Ensin otettiin aikas pitkä (?) paikkis, Ron oli Elviksen ja Assin välissä. Ei menny ensimmäisellä käskyllä maahan, mutta pysy tosin hyvin, vähän vaan haahuili aina välistä, mutta muuten loistavasti :). Kävin kaks kertaa palkkaamassa.

Sitte vähän seuraamista ja siitä maahan, plus pari noutoo. Noudot oli hienoja, tuli eteen istumaan ja piti niin kauan että otin pois. Mutta se seuraaminen, otin kepin ja heittelin sitä sille, ja sitte pikku pätkä "seuraa". Kepin kanssa se menee ihan jees. Yhen kerran se oikeen huokas :D.

Lopuksi käytiin vielä Tellen kaanssa uittamassa koirat. Treenin paras osa ;).

Tällä viikolla Ron on saanu viettää lepposet päivät äitin kans kotona, kun ite oon ollu viimestä viikkoo töissä. Viikonloppuna lähen sitte Paljakkaan vähän treenailemaan, mutta ens viikkolla alkaa kunnon löhöily loma, ja siitä ei tingitä! :)

Täällä ollaan vaan ja hengaillaan

Huh, iiiiiiihanan kuuma. Nyt ei tee mieli mitään niin paljon, kuin lähteä oamn vesiäisen kanssa uimaan! :)

Sunnuntaina käytiin Katin ja Rompulan kans heittään 3 tunnin lenkki lähimaastoissa (tai no, lähi ja lähi..). Sen jälkeen kutsu Kalajoki ja sitte vielä illalla tekeen pieni aksatreeni. Kyllä huomas, että tuo lenkki verotti koirankin voimia, eikä tehty sitte muutaku keppejä, vähän kontakteja ja paria hyppyä. 

Tiistaina käytiin kanssa liitelemässä. A, 2 hyppyä ja kepit. Hypyt oli hankalassa kulmassa ja mun piti tosissaan vetää ja kääntää, että sain sen kääntymään. Kepit meni oikialta puolelta aikas hyvin - !!!!- mutta se, kun ohjasin ite vasemmalta puolelta... Nohh nohh kepit tehotreeniin..

+ muita sekalaisia puuhailuja... Viikonloppuna folkkienaikaan käytin R:n kanssa seurailemassa tilannetta aidan takaa oikein aitiopaikoilta (la-su) yöllä. yhelle alikulkukäytävän päällä pyörivälle tyypille se vähä haukku.. ja kyllä se mustaki "haiskahti epäilyttävältä"

(Viimeviikon happening ;)) 

Hengissä ollaan :)

Riparilta on palauduttu ja juhlat juhlittu. Pitää kyllä myöntää, että vaika mulla olikin "pienoisia" epäluuloja koko leiriä kohtaan niin olihan siellä ihan kivaa.. Viimesenä päivänä jaettiin sydämmet, joihin sai kirjottaa terveisiä tai jotain positiivisia asioita riparikaverille, mun sydämmessä luki mm. "koira melkein ava":D Viimesinä päivinä tuli kauhee treeni-into ja vihko oliki piirrelty täyteen ratoja.

Yks niistä radoista tehtiin sitten eilen ja siinä oli alussa semmonen pimeä(vai puolipimeä?) putkikulma. Ei olla ikinä ennen semmosta tehty, mutta eipä tuo näyttäny olevan ongelma. Sen sijaan suurempia ongelmia aiheutti meidän kepit! Kotona kun treenattiin toissapäivänä  niin tehtiin 6 kepin sarjaa ja se tyssäs melkein poikkeuksetta siihen neljännen kepin kohdalle.. Ei enää ikinä pelkkiä 4 keppiä! Otettiin viedeolle ja voi sitä omaa ohjaamista! Koira osaa, pitäs vaan ite OPETELLA OHJAAMAAN.. Kummassakin radassa meillä oli sitten koko kepit. Nyt aloin taas ite rytmittämään vaikka oon pyrkiny siihen että se koira menis ne itsenäisesti ilman että sille tarvis koko ajan hokea ja rytmittää..

Treenien jälkeen lähettiin sitte vielä kiertään purtsi keraVeeran ja hemaisevan Nellin (voi näitä uroskoiran omistamisen riemuja) ja Tellen ja Neran. Ron roikku Nelli raukan vielä hemaisevammassa pereessä kiinni ja pitihän se sitte ottaa kiinni. -.-

Kuva Ronsun 2 wee synttäreiltä, jaiks, kohta se on jo kolme!

Helena Meripaasi - Elämäni Frettinä

"Aamulla nukkuminen on jotenkin ihanampaa, milloinkaan uni ei tunnu yhtä hyvältä. Johtuukohan se siitä kun tietää, että oikeastaan pitäisi olla jossain muualla, koulussa tai tekemässä jotain hyödyllistä? Joka tapauksessa jossain muualla kuin peittoihin kaivautuneena lämmin terrieri kuin kuumavesipullo jalkojen päällä."

Helena Meripaasin tekstiä kirjasta -Elämäni frettinä. Näinhän se juurikin aika tarkalleen taitaa olla.. Tämä(kin) aamu oli juuri SE aamu jolloin painetaan puolituntia torkkua ja sitten herätään karuun todellisuuteen: "Voi paska, mitä kello on?" Sitte puolijuoksua koiran kans ulos ja siitä suoraan kouluun, syömättä, of course.

Mutta onneksi kesäloma on keksitty, sillon saa nukkua jetsulleen niin pitkään ku haluaa. Ottaen huomioon tietenkin, että ensimmäisellä viikolla ei ole rippikoulussa päiväkoulua, toisella viikolla itse rippikoulua, ja kolmella seuraavalla töitä. Mutta lomaa koulusta, se on pääasia! :)