Vuonna 2008 maaliskuussa, muistaakseni 5 päivä. Taloon saapui kolme gerbiiliä, sillä hetkellä paikkakunnalla olevsasta eläinkaupasta. Nimeksi annettiin Ginny, Krisse ja Pietari. Kaikki ovat naaraita, sisko vain halusi nimetä Pietarin Pietariksi ;). Väritykseltään nämä ovat luultavasti nutmeg pied, tosin kuvio on kyllä haalistunut hirveän paljon, ei siinä enää mitään kuviota ole paljon näkyvissäkään. Tarkkaa syntymäaikaan en tiedä, mutta kun haimme hiirulaiset niin sanottiin ettö ovat 4kk, eli silloin olisivat syntyneet marras-joulukuussa 2007. Ennen Ginnyä, Krisseä ja Pietaria, meillä oli Miina ja Riina gerbiilit. Miina oli väritykseltään dove ja riina agouti.
Kesällä 2008 (vai 2009?) naapurin kissa oli luultavasti käynyt murtautumassa meillä yläkertaan gerbiiliterraan ja "hakenut" sieltä Krissen. Naapurieni kanssa istuskeltiin ulkona ja katottiin että heidän kissansa on löytäny jostain hiiren. Lähettiin sitte katsomaan ja ei h*mmetti, SEHÄN ON KRISSE. Kaverini nappasi kissasta kiinni ja anto gerbiilin mulle. Minä lähin itku kurkussa juokseen kotia päin ja aattelin että eihän tää voi olla totta. Juoksen yläkertaan vielä varmistamaan ja huomaan että yks gebiili puuttu. Siitä selvittiin onneksi säikähdyksellä. Mikä tuuri, että satuttiin just olemaan siinä ulkona portailla! Varmahan ei tietenkään voi olla että kissa olisi krissen käynyt hakemassa, mutta näin se VOISI olla. Mutta eihän kissa luonnolleen mitään voi. Jos se on näynyt hiiren, tai no gerbiilin, niin kai se nyt lähtee sitä jahtaamaan. Itse oliin tyhmiä, kun oltiin jätetty parvekkeen ovi auki (olettaen että se oli kissa). Ja onneksi kissan luontoon kuuluu myös, että se leikittelee saaliillaan. Mutta se mikä ei tapa, vahvistaa!
Joskus on tullut myös kokeiltua opettaa näille agilityä. :D hmm no onnistuko?
Krisse on aina ollut näistä kaikista touhukkain. Kun muut syö niin se vipeltää ja kaivelee. Kun näitä juoksuttaa Krisse hyppii älyttöniä loikkia ja muut juoksee tavallisesti. Kun näitä pitää sylissä Krisse kiipeää pään päälle tai olkapäällä:) Pietari oli syöppö. Sen elämäntehtävä oli syöminen. Se tykkäsi myös kaivaa ja näistä se ehkä viihtyi parhaiten sylissä. Ginnykin tykkää syödä, ja on huomattavasti lihavampi kuin krisse. Ginnykin tykkää kaivelle ja juoksennella puruissa ja lattialla ja jyrsiä pahvirullia.
Joskus haaveissa on ollut myös joskus rekisteröidä nämä. Kaiken maailman Next steppiä ja Golden Lekendaa on pyöriny mielessä, mutta haaveeksi se taitaa jäädäkkin. Pietari on, oli ja tulee aina olemaan mun oma Next Step<3. Ja mitä se edes vaikuttaisi mihinkään jos nämä olisi rekisteröity?
Mä niin tykkään näistä pikkuvipeltäjistä. Niitä on niin kiva katsella kun ne mönkii puruissa ja juoksentelee ja kiipeilee sylissä :). Ja niin mun kaveritki on aina ronkkimassa niitten terrassa :D. Tai no kahtelemassa niitä ainaki.
Pietari lähti gerbiilien taivaaseen 28.11.2010. Ensimmäisenä adventtina. Lähti juoksentelemaan vihreemmille niityille ja pehmeemille puruille. Pietari oli kiva gerbiili ja tulen muistamaan sen aina. Se pysyy sydämmessäni aina <3.
